Moderni Klassikko V: Hälyn estetiikka
10.9.2022 klo 19
Musiikkitalo, Paavo-sali
Liput 20 / 15 € Musiikkitalon lipunmyynnistä tai Ticketmasterista (hintoihin lisätään myyjän palvelumaksu)
Konserttia voi seurata myös livestriiminä Vimeossa.
Moderni Klassikko -konserttisarja tutkii 1900-luvun musiikillisia tyylejä poliittis-kulttuurisessa kontekstissaan ja avaa sen ilmiöitä keskusteluin ja visuaalisen havainnollistamisen keinoin. Sarjan viidennessä konsertissa syvennytään hälyn estetiikkaan. Miten ja minkälaista musiikkia on tehty hälyistä? Tätä kysymystä tarkastelee Uusinta Ensemblen Hälyn estetiikka -konsertti, joka päättää lähes kaksi vuotta kestäneen live-musiikkia ja sen reaaliaikaista visualisointia yhdistävän Moderni Klassikko -konserttisarjan. Sarjallisuudesta minimalismin ja spektralismin kautta hälyihin kulkenut sarja nostaa viimeisessä teemakonsertissaan esiin erilaisia lähestymistapoja alkaen 1900-luvun alusta ja Henry Cowellista aina 2000-luvulle Raphaël Cendoon ja Jarkko Hartikaiseen.
Ohjelma:
Henry Cowell (1897–1965): Banshee (1925)
Lauri Kilpiö (1974–): Poème de jeux acoustiques (2009)
Helmut Lachenmann (1935–): Gran Torso (1971), otteita
Pauline Oliveros (1932–2016): Bye Bye Butterfly (1967)*
Jarkko Hartikainen (1981–): EMBODIED: Violin Solo (2018)
Raphaël Cendo (1975–): Rokh I (2012)
Malla Vivolin, huilu
Emil Holmström, piano
Fanny Söderström, piano
Maria Puusaari, 1. viulu
Aleksi Kotila, 2. viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Pinja Nuñez, sello
Toimittajana Ville Komppa
Haastateltavana säveltäjä Jarkko Hartikainen
*All Rights reserved
Members ASCAP
Courtesy of PoPandMoM
(PaulineOliverosPublications and MinistryofMaåt)
Moderni Klassikko IV: Spektralismi
21.4.2022 klo 19
Musiikkitalo, Paavo-sali
Liput 20 / 15 € Musiikkitalon lipunmyynnistä tai Ticketmasterista (Ticketmasterin kautta ostetuista lipuista peritään myyjän palvelumaksu)
Konserttia voi seurata myös livestriiminä Vimeossa.
Moderni Klassikko -konserttisarja tutkii 1900-luvun musiikillisia tyylejä poliittis-kulttuurisessa kontekstissaan ja avaa sen ilmiöitä keskusteluin ja visuaalisen havainnollistamisen keinoin. Sarjan neljännessä konsertissa pureudutaan spektralismiin.
Tietokoneiden mahdollisuuksien avautuminen 1970-luvulla mahdollisti äänen fysikaalisten ominaisuuksien mikroskooppisen tarkastelun. Ryhmä ranskalaissäveltäjiä (mm. Gérard Grisey, Tristan Murail) kehitti äänen tietokoneanalyysiin perustuvan sävellystekniikan, jossa instrumenteilla mallinnettiin ja manipuloitiin äänen fysikaalista spektriä. Spektralismin myötä äänen värin ja harmonian välinen raja liudentui. Ranskalaisessa musiikissa äänen värillä oli pitkään ollut erityismerkitys ja eräänä spektralismin kummisetänä voidaan nähdä Olivier Messiaen. Ilmiö sai persoonallisia muotoja yksittäisten säveltäjien käsittelyssä (mm. Kaija Saariaho, Horatio Radulescu ja James Tenney).
Olivier Messiaen (1908-1992): Quatuor pour la fin du temps (1942), otteita
James Tenney (1934-2006): Spectrum 7 (2001)
Horatiu Radulescu (1942-2008): Piano Sonata 2 (1991), osa Immanence
Kaija Saariaho (1952-): Nymphéa (1987)
Gerard Grisey (1946-1998): Périodes (1974)
József Hárs, kapellimestari
Malla Vivolin, huilu
Helmi Malmgren, klarinetti
Line Johannesen, pasuuna
Maria Puusaari, viulu
Aleksi Kotila, viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Mikko Ivars, sello
Juho Laitinen, sello
Aapo Juutilainen, kontrabasso
Emil Homlström, piano
Timo Kurkikangas, elektroniikka
Perttu Haapanen ja Lauri Järvenpää, visualisoinnit
Ville Komppa, juonnot
Moderni Klassikko III: Minimalismi
20.11.2021 klo 19.00
klo 18.30 konsertin ohjelmaa taustoittava keskustelu
Musiikkitalo, Paavo-sali
Liput 20 / 15 € (alle 16-vuotiaat ilmaiseksi) Musiikkitalon lipunmyynnistä ja Ticketmasterista, lipun hintaan lisätään myyjän toimitusmaksu
Konsertissa on väliaika
Konserttiin on mahdollisuus osallistua myös livestriimin kautta.
Minimalismi syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvulla reaktiona mm. sarjallisuuteen ja muuhun akateemiseksi koettuun musiikkiin. Minimalismi perustui toisteisuuten ja asteittaiselle usein prosessiiivisille muutoksille. Sävelavaruus oli yleensä korostetun konsonoiva ja diatoninen. Euroopassa puhdas minimalismi sai vähemmän repetitiivisiä muotoja, mutta säilytti amerikkalaisen vastineensa tekniikoita ja konsonoivan ilmeen. Yleisesti puhutaan post-minimalistisesta musiikista.
Steve Reich: Piano Phase
Niina Ranta, piano
Mirka Viitala, piano
Gloria Coates: String Quartet nr. 6
Still – Mediation – Evanescence
Uusinta-kvartetti
Maria Puusaari, viulu
Aleksi Kotila, viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Markus Hohti, sello
Juhani Nuorvala: Sonaatti viululle ja koskettimille (2019)
Pasi Eerikäinen, viulu
Emil Holmström, piano
Steve Reich: Violin Phase
Maria Puusaari, viulu
Julius Eastman: Evil Nigger
Emil Holmström, piano
Niina Ranta, piano
Mirka Viitala , piano
Jouko Laivuori, piano
Keskustelemassa Juhani Nuorvala ja Ville Komppa
Visualisoinnit Lauri Järvenpää ja Perttu Haapanen
-----------------------------------------------------------
Minkälaisista rakennusosista sodanjälkeinen musiikin modernismi rakentui?
Miksi sävellettiin niin ja miten siihen reagointiin?
Moderni Klassikko -konserttisarjan avaavat kaksi sarjallisuuteen keskittyvää konserttia tammi- ja toukokuussa 2021. Musiikki visualisoidaan reaaliajassa juonnetuissa konserteissa.
Sarjallisuus oli toisen maailmansodan jälkeinen ilmiö, jonka ideat kehitettiin paljolti Anton Webernin musiikkiin perustuen. Järjestämällä sävelet, voimakkuudet ja kestot sarjoiksi pyrittiin luomaan ikään kuin uusi musiikillinen ”dna” ja täysin uusi tapa kokea ja säveltää musiikkia, mille sodan jälkeinen taiteellinen jälleenrakennus voisi perustua. Varsinainen täyssarjallisuus oli melko lyhyt vaihe, josta siirryttiin nopeasti kohti muita menetelmiä kuten ryhmäsarjallisuus tai joukkosarjallisuus. Tiukka sarjallinen musiikin organisointi herätti lähes välittömästi reaktioita puolesta ja vastaan, kuten John Cagen täysin satunnaisuuteen perustuva musiikki tai Iannis Xenakiksen ”stokastinen”, tilastollisiin tapahtumiin perustuva musiikki. Politiikka oli monesti kiinteä osa säveltäjien identiteettiä.
Sarja toteutetaan Koneen säätiön, Suomen Kulttuurirahaston, Niilo Helanderin säätiön ja TAIKEn tuella.
15.5.2021 Musiikkitalo, Paavo-sali klo 19
MODERNI KLASSIKKO II: Sarjallisuus 2
Konsertti striimataan suorana, ja tallenne on nähtävissä myös jälkikäteen. Täältä pääset katsomaan konsertin.
Erik Bergman: Kolme fantasiaa, nro III
Helmi Malmgren, klarinetti
Emil Holmström, piano
John Cage (1912-1992): Music of Changes (1951), otteita
Emil Holmström, piano
Iannis Xenakis (1922-2001): Ikhoor (1978)
Maria Puusaari, viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Markus Hohti, sello
Brian Ferneyhough (1943-): Cassandra’s Dream Song (1970-1)
Malla Vivolin, huilu
Bunita Marcus: The Rugmaker
Uusinta-kvartetti
Maria Puusaari, viulu
Aleksi Kotila, viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Markus Hohti, sello
juontaa & haastattelee Ville Komppa
Keskustelemassa Maria Puusaari, Jarkko Hartikainen, Juhani Bonsdorff ja Perttu Haapanen
Visualisointi: Lauri Järvenpää
16.1.2021 Musiikkitalo, Paavo-Sali
klo 19 MODERNI KLASSIKKO I: Sarjallisuus 1
Konsertin tallenne on katsottavissa Vimeossa.
Uusinta Ensemble
vierailijana Paavali Jumppanen
juontaa & haastattelee Ville Komppa
Karlheinz Stockhausen (1928-2007): Klavierstück I
Karlheinz Stockhausen (1928-2007): Klavierstück II
Karlheinz Stockhausen (1928-2007): Klavierstück III
Karlheinz Stockhausen (1928-2007): Klavierstück IV
Emil Holmström, piano
Paavali Jumppanen, piano
Usko Meriläinen: Huilu – veden peili
Malla Vivolin, huilu
Emil Holmström, piano
Ruth Crawford-Seeger (1901-1953): String Quartet (1931)
Uusinta-kvartetti
Maria Puusaari, viulu
Aleksi Kotila, viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Markus Hohti, sello
Pierre Boulez (1925-2016): Structures 2 (1961), 2. osa
Emil Holmström, piano
Paavali Jumppanen, piano
yhteistyössä
Lauri Järvenpää, graafikko
Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitos
Anders Pohjola
Jarkko Hartikainen, musiikillinen neuvonantaja
YLE
vimeo.com/744872876
10.9.2022 klo 19
Musiikkitalo, Paavo-sali
Liput 20 / 15 € Musiikkitalon lipunmyynnistä tai Ticketmasterista (hintoihin lisätään myyjän palvelumaksu)
Konserttia voi seurata myös livestriiminä Vimeossa.
Moderni Klassikko -konserttisarja tutkii 1900-luvun musiikillisia tyylejä poliittis-kulttuurisessa kontekstissaan ja avaa sen ilmiöitä keskusteluin ja visuaalisen havainnollistamisen keinoin. Sarjan viidennessä konsertissa syvennytään hälyn estetiikkaan. Miten ja minkälaista musiikkia on tehty hälyistä? Tätä kysymystä tarkastelee Uusinta Ensemblen Hälyn estetiikka -konsertti, joka päättää lähes kaksi vuotta kestäneen live-musiikkia ja sen reaaliaikaista visualisointia yhdistävän Moderni Klassikko -konserttisarjan. Sarjallisuudesta minimalismin ja spektralismin kautta hälyihin kulkenut sarja nostaa viimeisessä teemakonsertissaan esiin erilaisia lähestymistapoja alkaen 1900-luvun alusta ja Henry Cowellista aina 2000-luvulle Raphaël Cendoon ja Jarkko Hartikaiseen.
Ohjelma:
Henry Cowell (1897–1965): Banshee (1925)
Lauri Kilpiö (1974–): Poème de jeux acoustiques (2009)
Helmut Lachenmann (1935–): Gran Torso (1971), otteita
Pauline Oliveros (1932–2016): Bye Bye Butterfly (1967)*
Jarkko Hartikainen (1981–): EMBODIED: Violin Solo (2018)
Raphaël Cendo (1975–): Rokh I (2012)
Malla Vivolin, huilu
Emil Holmström, piano
Fanny Söderström, piano
Maria Puusaari, 1. viulu
Aleksi Kotila, 2. viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Pinja Nuñez, sello
Toimittajana Ville Komppa
Haastateltavana säveltäjä Jarkko Hartikainen
*All Rights reserved
Members ASCAP
Courtesy of PoPandMoM
(PaulineOliverosPublications and MinistryofMaåt)
Moderni Klassikko IV: Spektralismi
21.4.2022 klo 19
Musiikkitalo, Paavo-sali
Liput 20 / 15 € Musiikkitalon lipunmyynnistä tai Ticketmasterista (Ticketmasterin kautta ostetuista lipuista peritään myyjän palvelumaksu)
Konserttia voi seurata myös livestriiminä Vimeossa.
Moderni Klassikko -konserttisarja tutkii 1900-luvun musiikillisia tyylejä poliittis-kulttuurisessa kontekstissaan ja avaa sen ilmiöitä keskusteluin ja visuaalisen havainnollistamisen keinoin. Sarjan neljännessä konsertissa pureudutaan spektralismiin.
Tietokoneiden mahdollisuuksien avautuminen 1970-luvulla mahdollisti äänen fysikaalisten ominaisuuksien mikroskooppisen tarkastelun. Ryhmä ranskalaissäveltäjiä (mm. Gérard Grisey, Tristan Murail) kehitti äänen tietokoneanalyysiin perustuvan sävellystekniikan, jossa instrumenteilla mallinnettiin ja manipuloitiin äänen fysikaalista spektriä. Spektralismin myötä äänen värin ja harmonian välinen raja liudentui. Ranskalaisessa musiikissa äänen värillä oli pitkään ollut erityismerkitys ja eräänä spektralismin kummisetänä voidaan nähdä Olivier Messiaen. Ilmiö sai persoonallisia muotoja yksittäisten säveltäjien käsittelyssä (mm. Kaija Saariaho, Horatio Radulescu ja James Tenney).
Olivier Messiaen (1908-1992): Quatuor pour la fin du temps (1942), otteita
James Tenney (1934-2006): Spectrum 7 (2001)
Horatiu Radulescu (1942-2008): Piano Sonata 2 (1991), osa Immanence
Kaija Saariaho (1952-): Nymphéa (1987)
Gerard Grisey (1946-1998): Périodes (1974)
József Hárs, kapellimestari
Malla Vivolin, huilu
Helmi Malmgren, klarinetti
Line Johannesen, pasuuna
Maria Puusaari, viulu
Aleksi Kotila, viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Mikko Ivars, sello
Juho Laitinen, sello
Aapo Juutilainen, kontrabasso
Emil Homlström, piano
Timo Kurkikangas, elektroniikka
Perttu Haapanen ja Lauri Järvenpää, visualisoinnit
Ville Komppa, juonnot
Moderni Klassikko III: Minimalismi
20.11.2021 klo 19.00
klo 18.30 konsertin ohjelmaa taustoittava keskustelu
Musiikkitalo, Paavo-sali
Liput 20 / 15 € (alle 16-vuotiaat ilmaiseksi) Musiikkitalon lipunmyynnistä ja Ticketmasterista, lipun hintaan lisätään myyjän toimitusmaksu
Konsertissa on väliaika
Konserttiin on mahdollisuus osallistua myös livestriimin kautta.
Minimalismi syntyi Yhdysvalloissa 1960-luvulla reaktiona mm. sarjallisuuteen ja muuhun akateemiseksi koettuun musiikkiin. Minimalismi perustui toisteisuuten ja asteittaiselle usein prosessiiivisille muutoksille. Sävelavaruus oli yleensä korostetun konsonoiva ja diatoninen. Euroopassa puhdas minimalismi sai vähemmän repetitiivisiä muotoja, mutta säilytti amerikkalaisen vastineensa tekniikoita ja konsonoivan ilmeen. Yleisesti puhutaan post-minimalistisesta musiikista.
Steve Reich: Piano Phase
Niina Ranta, piano
Mirka Viitala, piano
Gloria Coates: String Quartet nr. 6
Still – Mediation – Evanescence
Uusinta-kvartetti
Maria Puusaari, viulu
Aleksi Kotila, viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Markus Hohti, sello
Juhani Nuorvala: Sonaatti viululle ja koskettimille (2019)
Pasi Eerikäinen, viulu
Emil Holmström, piano
Steve Reich: Violin Phase
Maria Puusaari, viulu
Julius Eastman: Evil Nigger
Emil Holmström, piano
Niina Ranta, piano
Mirka Viitala , piano
Jouko Laivuori, piano
Keskustelemassa Juhani Nuorvala ja Ville Komppa
Visualisoinnit Lauri Järvenpää ja Perttu Haapanen
-----------------------------------------------------------
Minkälaisista rakennusosista sodanjälkeinen musiikin modernismi rakentui?
Miksi sävellettiin niin ja miten siihen reagointiin?
Moderni Klassikko -konserttisarjan avaavat kaksi sarjallisuuteen keskittyvää konserttia tammi- ja toukokuussa 2021. Musiikki visualisoidaan reaaliajassa juonnetuissa konserteissa.
Sarjallisuus oli toisen maailmansodan jälkeinen ilmiö, jonka ideat kehitettiin paljolti Anton Webernin musiikkiin perustuen. Järjestämällä sävelet, voimakkuudet ja kestot sarjoiksi pyrittiin luomaan ikään kuin uusi musiikillinen ”dna” ja täysin uusi tapa kokea ja säveltää musiikkia, mille sodan jälkeinen taiteellinen jälleenrakennus voisi perustua. Varsinainen täyssarjallisuus oli melko lyhyt vaihe, josta siirryttiin nopeasti kohti muita menetelmiä kuten ryhmäsarjallisuus tai joukkosarjallisuus. Tiukka sarjallinen musiikin organisointi herätti lähes välittömästi reaktioita puolesta ja vastaan, kuten John Cagen täysin satunnaisuuteen perustuva musiikki tai Iannis Xenakiksen ”stokastinen”, tilastollisiin tapahtumiin perustuva musiikki. Politiikka oli monesti kiinteä osa säveltäjien identiteettiä.
Sarja toteutetaan Koneen säätiön, Suomen Kulttuurirahaston, Niilo Helanderin säätiön ja TAIKEn tuella.
15.5.2021 Musiikkitalo, Paavo-sali klo 19
MODERNI KLASSIKKO II: Sarjallisuus 2
Konsertti striimataan suorana, ja tallenne on nähtävissä myös jälkikäteen. Täältä pääset katsomaan konsertin.
Erik Bergman: Kolme fantasiaa, nro III
Helmi Malmgren, klarinetti
Emil Holmström, piano
John Cage (1912-1992): Music of Changes (1951), otteita
Emil Holmström, piano
Iannis Xenakis (1922-2001): Ikhoor (1978)
Maria Puusaari, viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Markus Hohti, sello
Brian Ferneyhough (1943-): Cassandra’s Dream Song (1970-1)
Malla Vivolin, huilu
Bunita Marcus: The Rugmaker
Uusinta-kvartetti
Maria Puusaari, viulu
Aleksi Kotila, viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Markus Hohti, sello
juontaa & haastattelee Ville Komppa
Keskustelemassa Maria Puusaari, Jarkko Hartikainen, Juhani Bonsdorff ja Perttu Haapanen
Visualisointi: Lauri Järvenpää
16.1.2021 Musiikkitalo, Paavo-Sali
klo 19 MODERNI KLASSIKKO I: Sarjallisuus 1
Konsertin tallenne on katsottavissa Vimeossa.
Uusinta Ensemble
vierailijana Paavali Jumppanen
juontaa & haastattelee Ville Komppa
Karlheinz Stockhausen (1928-2007): Klavierstück I
Karlheinz Stockhausen (1928-2007): Klavierstück II
Karlheinz Stockhausen (1928-2007): Klavierstück III
Karlheinz Stockhausen (1928-2007): Klavierstück IV
Emil Holmström, piano
Paavali Jumppanen, piano
Usko Meriläinen: Huilu – veden peili
Malla Vivolin, huilu
Emil Holmström, piano
Ruth Crawford-Seeger (1901-1953): String Quartet (1931)
Uusinta-kvartetti
Maria Puusaari, viulu
Aleksi Kotila, viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Markus Hohti, sello
Pierre Boulez (1925-2016): Structures 2 (1961), 2. osa
Emil Holmström, piano
Paavali Jumppanen, piano
yhteistyössä
Lauri Järvenpää, graafikko
Turun yliopiston Tulevaisuuden teknologioiden laitos
Anders Pohjola
Jarkko Hartikainen, musiikillinen neuvonantaja
YLE
vimeo.com/744872876
