Spektralismin syntyessä 1970-luvulla tietokoneet mahdollistivat äänen fysikaalisten ominaisuuksien mikroskooppisen tarkastelun.
Ryhmä ranskalaissäveltäjiä (mm. Gérard Grisey, Tristan Murail) kehitti äänen tietokoneanalyysiin perustuvan sävellystekniikan, jossa instrumenteilla mallinnettiin ja manipuloitiin äänen fysikaalista spektriä. Spektralismin myötä äänenvärin ja harmonian välinen raja liudentui.

---

Moderni Klassikko IV: Spektralismi
21.4.2022 Musiikkitalo, Paavo-sali

​Olivier Messiaen (1908–1992): Quatuor pour la fin du temps (1942), otteita
James Tenney (1934–2006): Spectrum 7 (2001)
Horatiu Radulescu (1942–2008): Piano Sonata 2 (1991), osa Immanence
Kaija Saariaho (1952–2023): Nymphéa (1987)
Gerard Grisey (1946–1998): Périodes (1974)

József Hárs, kapellimestari
Malla Vivolin, huilu
Helmi Malmgren, klarinetti
Line Johannesen, pasuuna
Maria Puusaari, viulu
Aleksi Kotila, viulu
Max Savikangas, alttoviulu
Mikko Ivars, sello
Juho Laitinen, sello
Aapo Juutilainen, kontrabasso
Emil Holmström, piano
​
​Elektroniikka: Timo Kurkikangas
Visualisointi: Perttu Haapanen ja Lauri Järvenpää
Juonto: Ville Komppa